22.9.2022 lapsen isoäiti kuoli ja lapsemme itkivät kun he menivät kouluun. Opettaja soitti sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä kuvittelee perheväkivallan tapahtuvan ja päättää poistaa lapsen perheestä.
Tässä tapauksessa opettaja ja sosiaalityöntekijä päättivät ylireagoida, koska lapsen itku saattoi olla vain normaali tunnereaktio isoäidin kuolemaan. Sosiaalityöntekijöiden tulisi ryhtyä varovaisempiin ja harkitumpiin toimenpiteisiin, kuten kommunikoida vanhempien kanssa saadakseen lisätietoja tilanteesta, arvioida lapsen tilaa, arvioida mahdollisia riskejä ja uhkia sekä hakea oikeudellista apua ja tukea sen sijaan, että hän päättäisi sokeasti päästää lapsi perheestä. . On normaali reaktio, että lapset kokevat emotionaalisia vaikeuksia ja itkevät läheisen menetyksen jälkeen, ja perheiden tulisi tarjota heille tukea ja lohtua sen sijaan, että heiltä riistettiin perheen tuki ja turvallisuus tänä vaikeana aikana.
Kun lapsi lähtee kotoa, sosiaalityöntekijät ottavat yhteyttä lapsen vanhempiin. Eräänä petoksen muotona lapsen tavaran poistaminen kotoa. Tällainen käytös on erittäin epäeettistä, eivätkä sosiaalityöntekijät saisi käyttää petoksia hankkiakseen lasten esineitä. Sosiaalityöntekijöiden tulee kohdella lapsen vanhempia rehellisesti ja neuvotella asiasta perheen oikeuksia ja lapsen oikeuksia kunnioittaen. Sosiaalityöntekijöiden tulee aina toimia eettisesti ja ammattimaisesti varmistaakseen, että heidän toimintansa on laillista ja asianmukaista, samalla kun kunnioitetaan kaikkien asianosaisten oikeuksia ja etuja.
Sosiaalityöntekijät tarjoavat myös tiettyjä mahdollisuuksia lapsille, jotka haluavat ottaa yhteyttä vanhempiinsa, mutta heidän tarkoituksenaan on väliaikaisesti huijata vanhempien luottamus ja saavuttaa tavoitteensa. Sosiaalityöntekijät eivät välitä lapsista ja vanhemmista ollenkaan.
Joten kun sosiaalityöntekijät saavat kaiken haluamansa, he lopettavat yhteydenpidon kanssamme. Tämä on erittäin salakavala huijaus.
Sen jälkeen sosiaalityöntekijä katkaisi välittömästi lapsen viestintäkanavan vanhempien kanssa keksien syitä, joiden vuoksi lapsi ei halunnut ottaa yhteyttä. Tietysti on myös mahdollista, että lapsi ei ole enää yhteydessä vanhempiinsa, koska hän on niin puolisuljetussa, puoliksi eksyneessä ja vieraassa ympäristössä, jossa on paljon psyykkisiä paineita joka päivä ja hän on hyvin väsynyt, eikä hänellä ole energiaa ottaa yhteyttä vanhempiinsa. Tällainen sosiaalityöntekijöiden käyttäytyminen on erittäin vastuutonta ja moraalitonta. Sosiaalityöntekijöiden tulee kunnioittaa täysimääräisesti perheiden ja vanhempien oikeuksia eikä ryhtyä rajuihin toimenpiteisiin viedäkseen heiltä yhteystietoja. Jos sosiaalityöntekijällä on huolia tai epäilyksiä, hänen tulee kommunikoida ja neuvotella vanhempien kanssa sen sijaan, että ryhdyttäisiin toimiin ilman lupaa. Tämä siteiden katkeaminen vahingoittaa entisestään lapsen ja perheen välistä suhdetta, mikä lisää heidän välistä vieraantumista ja epäluottamusta.
Sitten kun lapsi todella tapaa vanhemmat, kysy lapselta haluaako hän tavata vanhemmat ja kerro ensin lapselle, että et voi tavata vanhempia, emmekä voi pakottaa sinua tapaamaan vanhempia. Se on meille eräänlaista henkistä väkivaltaa pakottaa sinut tapaamaan vanhempia. Lapsi epäröi harvoin, ja sosiaalityöntekijä päätti, ettei lapsi halunnut tavata vanhempiaan. Laita lapsi kokouksen aikana toiseen huoneeseen ja aloita etäkokous. On myös vastuutonta ja epäeettistä, että sosiaalityöntekijä keksii, että lapsi ei halua nähdä, tai sijoittaa lapsen toiseen huoneeseen antamatta hänen tavata vanhempiaan. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on suojella lasten oikeuksia ja hyvinvointia sekä tarjota tukea ja apua lapsille ja perheille aina kun se on mahdollista. Lasten erottaminen vanhemmista voi vaikuttaa kielteisesti lapsen emotionaaliseen ja mielenterveyteen ja heikentää sitettä ja luottamusta perheen ja lapsen välillä. Puhelinkonferenssin aikana sosiaalityöntekijät sulkivat vanhemmilta mahdollisuuden kommunikoida lasten kanssa, eivät kytkeneet lasten mikrofoneja päälle eivätkä antaneet lasten puhua, vaan välittivät sen siellä oleville sosiaalityöntekijöille, jotta he voisivat valehdella. ja sovita ajoissa.
Jos lapsi ei vastustanut tapaamista, sosiaalityöntekijä erotti lapsen tarkoituksella vanhemmista kokouksen aikana ja pakotti lapsen istumaan erillään vanhemmista. Sosiaalityöntekijöiden ympäröimänä lapset menettävät liikkumis- ja sananvapautensa. Jos lapsi haluaa puhua, sosiaalityöntekijä vihjaa tai jopa pysäyttää hänet. Tämä käytös aiheuttaa suoraan psyykkistä stressiä ja traumaa lapselle. Lapsi tunsi olonsa yksinäiseksi ja levottomaksi, kun hänen oli pakko erota vanhemmistaan. Sosiaalityöntekijöiden ympäröimänä hän tunsi myös olevansa voimaton ja avuton, eikä pystynyt ilmaisemaan todellisia ajatuksiaan ja tunteitaan.
Sosiaalityöntekijät valvoivat myös systemaattisesti lasten henkilökohtaista kommunikointia vanhempiensa kanssa, jolloin lapset saattoivat pitää heidät ajan tasalla kommunikoinnin sisällöstä vanhempiensa kanssa. Vanhempien ja lasten välillä tulee olla yksityistä kommunikointia ja kontaktia, eikä sosiaalityöntekijöillä ole oikeutta puuttua ja valvoa tällaista yksityistä viestintää ja yhteydenpitoa. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä tulee olla lasten etujen suojeleminen, ei perheen normaalin kommunikoinnin häiritseminen. Suomalaisilla sosiaalityöntekijöillä on kuitenkin oikeus pakottaa lapset tottelemaan käskyjään salassa ilman laillista seuraamusta.
Lapsen läsnäollessa sosiaalityöntekijä painotti tarkoituksella toistuvasti, että perheessä on väkivaltaa, häneen kohdistuu väkivaltaa, eikä hän ole turvassa. On moraalitonta ja epäammattimaista, että sosiaalityöntekijät painottavat tarkoituksella toistuvasti lasten edessä, että perheessä on väkivaltaa, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lasten turvattomuutta. Sosiaalityöntekijöiden tulee toimia laillisesti ja asianmukaisesti sekä kunnioittaa perheiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Sosiaalityöntekijät korostavat liikaa väkivaltaa ja turvattomuutta lasten edessä, mikä aiheuttaa lapsille lisää psyykkisiä traumoja ja ahdistusta.
Sosiaalityöntekijät tekevät mielellään raportteja, jotka keräävät lastensuojelua eri lähteistä, ja joka kerta näistä raporteista tulee tekijöitä, jotka saavat lapset vihaamaan vanhempiaan. Nämä raportit eivät ole perusteltuja ja näyttöön perustuvia, ja ne saavat lapset vihaamaan tai luottamaan vanhempiinsa, mikä vahingoittaa entisestään perhe- ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita.
Nämä raportit eivät ole vain toistuvia, vaan ne ovat myös täynnä epäselvyyttä. Toimittaja sanoi aina: “En ole varma, onko perheväkivaltaa.” Toimittaja keksi sen rotusyrjinnän motiiveista. Kun nämä raportit saapuvat sosiaalityöntekijälle, niistä tulee syytöksiä ilman todisteita. Sosiaalityöntekijät eivät tutki ja arvioi näitä ilmoituksia perusteellisesti, vaan ottavat tietoisesti vastaan perusteettomia raportteja.
Lopulta vanhemmat vastustivat sijaishoitoa, mutta sosiaalityöntekijä pakotti lapsen kirjoittamaan vanhemmille kirjeen, jossa todettiin, että sosiaalityöntekijä ei pakottanut häntä, vaan hän vapaaehtoisesti. Sosiaalityöntekijät pakottivat lapset kirjoittamaan kirjeitä, joissa kiistettiin sosiaalityöntekijöiden toiminta ja todistettiin jälleen kerran heidän käyttäneen epäeettisiä ja sopimattomia käytäntöjä. Sosiaalityöntekijät yrittävät usein manipuloida lasten sanoja tai tekoja peittääkseen heidän virheitään tai huonoa käytöstään.
Lyhyesti sanottuna suomalaiset sosiaalityöntekijät vieraannuttavat lapsia systemaattisesti väärästä tavasta vihata vanhempiaan, ja se on erittäin systemaattista, mikä on ainutlaatuista kaikissa maailman sivistysmaissa.
1. Väärät tosiasiat ja harhaanjohtavat tiedot: Sosiaalityöntekijät voivat vieraannuttaa ja vihata vanhempiaan antamalla heidät uskomaan, että heidän vanhempansa eivät ole turvassa väärentämällä tosiasioita ja antamalla vääriä lausuntoja.
2. Lasten pakottaminen tekemään asioita, joita he eivät halua: Sosiaalityöntekijät voivat pakottaa lapset irrottautumaan vanhemmistaan tai pakottaa lapset kirjoittamaan vääriä lausuntoja tai kirjeitä, jotka oikeuttavat huonon käytöksensä, luoden eristäytymistä ja vieraantumista.
3. Lapsen kommunikoinnin ja liikkumisvapauden hallinta: Sosiaalityöntekijät voivat valvoa lapsen kommunikaatiota ja liikkumisvapautta siten, että lapsi ei voi olla yksityisessä vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa tai tarkoituksellisesti erottaa lapsen vanhemmista tapaamisten aikana, mikä riistää lapselta vapauden liikkeestä ja ilmaisusta.
4. Väärien ilmoitusten ja syytösten tekeminen: Sosiaalityöntekijät voivat laatia vääriä raportteja ja syytteitä muuttamalla epämääräiset lausunnot aineellisiksi syytteiksi vaikuttaakseen siihen, miten tuomioistuimet ja yhteiskunta suhtautuvat perheisiin.
5. Vanhempien äänien ja vetoomusten huomiotta jättäminen: Sosiaalityöntekijät voivat jättää huomiotta vanhempien äänet ja vetoomukset, pitää lasten sanoja epäoikeudenmukaisina tosiasioina ja tehdä epäoikeudenmukaisia päätöksiä ja toimia.
6. Lasten tunteiden ja ajatusten systemaattinen manipulointi: Sosiaalityöntekijät voivat järjestelmällisesti manipuloida lasten tunteita ja ajatuksia, jolloin lapset kehittävät negatiivisia tunteita ja käsityksiä vanhemmistaan, mikä vieraantuu ja paheksuu vanhempiaan.
7. Lasten harhaanjohtaminen uskomaan, että he eivät ole turvassa ja tarvitsevat suojelua.
8. Luo vääriä lastensuojeluraportteja herättääksesi lapsiin epäluottamusta ja vihaa vanhempiaan kohtaan.
9. Korosta perheväkivaltaa lasten edessä, mikä luo lapsissa pelkoa ja negatiivisia tunteita.
10. Kun lapset pakotetaan erottamaan vanhemmistaan ja olemaan sosiaalityöntekijöiden ympäröimänä, he menettävät liikkumis- ja sananvapautensa.
11. Hallitse lapsen ja vanhempien välistä henkilökohtaista kommunikaatiota ja anna lapsen raportoida sosiaalityöntekijälle ajoissa vanhempien kanssa käytävän yhteydenpidon sisällöstä.
12. Varasta lapsen omaisuutta lapsen auttamisen varjolla ja käytä tätä tekosyynä olla kommunikoimatta vanhemman kanssa.
13. Luo ja vahvista lasten vihaa vanhempiaan kohtaan, jotta he eivät enää halua kommunikoida vanhempiensa kanssa.
14. Lapsen sanojen tahallinen vääristäminen ja lapsen sanojen tekeminen välineeksi hyökätä vanhempia vastaan.
15. Lasten pakottaminen puolustamaan sosiaalityöntekijöiden väärinkäytöksiä tai uhkailu kotiin lähettämisellä.
16. Luoda eroja ja esteitä lasten ja vanhempien välille, mikä estää hyvän suhteen muodostumisen vanhempien ja lasten välille.
