Lasten järjestäytynyttä eristämistä laitoksissa voidaan pitää heidän ihmisoikeuksiensa loukkauksena ja hyväksikäytön muotona. Tällaisella eristäytymisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia lasten fyysiseen, emotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja se voi haitata heidän kehitystään ja kasvuaan. Lapsilla on oikeus saada suojelua kaikenlaiselta laiminlyönniltä, hyväksikäytöltä ja hyväksikäytöltä, mukaan lukien sosiaalinen eristäytyminen.
Vuonna 1989 hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista, joka tunnustaa, että lapsilla on oikeus kasvaa perheympäristössä, ja heillä on mahdollisuus saada koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojata haittoja vastaan. Valmistelukunta tunnustaa myös, että institutionalisointia tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.
Lisäksi Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on tunnustanut henkilöiden “pakollisen katoamisen” rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Pakkokadottaminen sisältää tilanteet, joissa lapset otetaan perheestään ja sijoitetaan laitoksiin, joissa he ovat eristyksissä yhteiskunnasta ja heiltä evätään yhteydet perheisiinsä ja yhteisöihinsä.
Yleisesti tunnustetaan, että lasten laitoshoitoa tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.
On tärkeää huomata, että monissa suomalaisissa tapauksissa lapset sijoitetaan laitoshoitoon oman turvansa vuoksi tai muista heidän hyvinvointiinsa liittyvistä syistä. Yleisesti tunnustetaan kuitenkin, että laitoshoidon tulisi olla väliaikainen toimenpide ja että lapset tulisi pyrkiä yhdistämään perheensä tai sijoittamaan heidät vaihtoehtoisiin hoitojärjestelyihin mahdollisimman pian.
Lasten laitoshoitoon tulee suhtautua varoen ja sitä tulee käyttää vain silloin, kun se on lapsen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Päätös lapsen sijoittamisesta laitokseen olisi tehtävä lapsen etujen mukaisesti, ja olisi pyrittävä varmistamaan, että lapsia ei eroteta perheestään pitkiksi ajoiksi.
Lasten järjestäytynyttä eristämistä laitoksissa voidaan pitää vakavana rikoksena ihmisyyttä vastaan ja heidän ihmisoikeuksiensa loukkauksena. On tärkeää, että hallitukset ja järjestöt asettavat lasten hyvinvoinnin etusijalle ja tarjoavat heille turvallisen ja tukevan ympäristön, jossa he voivat menestyä.
